Rikosasian käsittely
Rikosasian käsittely koostuu neljästä vaiheesta:
- esitutkinta,
- syyteharkinta,
- tuomioistuinkäsittely ja
- rangaistuksen täytäntöönpano.
Käsittelyvaiheet eivät ole toisistaan täysin erillisiä, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa ja muodostavat rikosasian käsittelyketjun. Siihen kuuluvista tehtävistä huolehtivat esitutkintaviranomaiset, syyttäjä, tuomioistuimet ja täytäntöönpanoviranomaiset. Nämä viranomaiset tekevät keskenään yhteistyötä, jotta rikosasian käsittely olisi mahdollisimman laadukasta ja nopeaa.
Käsittelyvaiheiden kokonaisuutta kutsutaan rikosprosessiksi, jonka tavoitteena on saattaa rikoksentekijä vastuuseen teostaan.
Esitutkinnasta vastaavat poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli ja Puolustusvoimat.
Syyttäjä suorittaa syyteharkinnan.
Syyte käsitellään tuomioistuimessa.
Annetun rangaistuksen panevat täytäntöön Rikosseuraamuslaitos, Oikeusrekisterikeskus ja Ulosottolaitos.
Syyttäjän rooli rikosprosessissa
Rikosprosessissa syyttäjällä on viranomaisista laajin rooli. Se ulottuu käsittelyketjussa esitutkinnasta tuomioistuinkäsittelyyn saakka. Syyttäjä voi myös itse määrätä sakkorangaistuksen lievemmistä rikoksista.
Syyttäjän tehtävät painottuvat syyteharkintaan ja tuomioistuinkäsittelyyn. Syyteharkinnassa syyttäjä päättää siitä, mitkä asiat hän vie nostamansa syytteen perusteella tuomioistuimen käsiteltäviksi. Syyttäjän vastuulla oikeudenkäynnissä on näyttää toteen, että syytteessä kuvattu rikos on tehty.
Syyttäjä huolehtii myös siitä, että ennen syyteharkintaa tehtävä esitutkinta suoritetaan riittävässä laajuudessa. Syyttäjä perehtyy vaativampiin rikosasioihin jo esitutkintaa aloitettaessa ja voi tutkinnanjohtajan esityksestä myös lopettaa esitutkinnan ennen syyteharkintavaihetta.
Syyttäjän merkitys esitutkinnassa korostuu, kun poliisimiestä epäillään rikoksesta. Silloin myös esitutkintaa johtavana tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä.
