Ammattina syyttäjä

Syyttäjällä pitää olla muu ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinto. Monet syyttäjät ovat myös varatuomareita.

Jos syyttäjän työ kiinnostaa, voi jo oikeustieteen opintojen yhteydessä hakeutua syyttäjän työtä käsitteleville kursseille omassa oppilaitoksessa tai harjoitteluun Syyttäjälaitokseen. Kaikissa oppilaitoksissa ei ole mahdollista käydä syyttäjäntyön kurssia, mutta se ei ole este harjoittelulle. Kiinnostus syyttäjän työtä kohtaan riittää harjoitteluhakemuksen perusteeksi. 

Mahdollisen harjoittelun jälkeen ura Syyttäjälaitoksessa alkaa yleensä määräaikaisena apulaissyyttäjänä. Kaikki uudet syyttäjät perehdytetään työhön Syyttäjälaitoksen järjestämällä koulutusohjelmalla. 

Mahdollisuus erikoistua

Syyttäjillä on mahdollisuus erikoistua tiettyihin rikoslajeihin. Tällaisia erikoistumisalueita ovat

• erityiset henkilöön kohdistuvat rikokset
• turvallisuutta vaarantavat rikokset
•  talousrikokset.

Näiden erikoistumisalueiden lisäksi erityistä koulutusta annetaan esimerkiksi poliisirikosasioiden tutkinnanjohtajan tehtäviin, sotilasrikosasioihin sekä sota- ja terrorismirikosasioihin. Valtakunnansyyttäjä määrää erikseen tietyt syyttäjät hoitamaan näitä asioita.

Minkälaista syyttäjän työ on? 

Saarni Syyttäjä esite koululaisille kertoo syyttäjän työstä sarjakuvan avulla. 

Lenkkarivarkaus – sarjakuva lapsille ja nuorille

Lataa sarjakuva

Syyttäjällä on rikosasiaa käsittelevistä viranomaisista laajin rooli esitutkinnasta oikeudenkäyntiin asti. Videoilla syyttäjät kertovat, mitä kaikkea syyttäjä näissä eri vaiheissa tekee. Lisäksi syyttäjät kertovat, miksi heistä syyttäjän työ on tärkeää, mikä työssä on parasta ja mikä haastavinta. 

Videot syyttäjän työstä

Kuvalinkit avautuvat uuteen välilehteen.

1. Esitutkinta

2. Syyteharkinta

3. Oikeudenkäynti