Rikoksen uhri

Rikoksen uhria kutsutaan asianomistajaksi.

Rikokset ovat joko virallisen syytteen alaisia rikoksia tai asianomistajarikoksia.

• Suurin osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia. Se tarkoittaa, että poliisi voi tutkia asian ja syyttäjä voi ottaa sen käsiteltäväksi ja hakea rangaistusta, vaikka asianomistaja ei itse vaatisi tekijälle rangaistusta. Virallisen syytteen alaisia rikoksia ovat esimerkiksi pahoinpitely, petos ja ryöstö.
• Asianomistajarikokset sen sijaan ovat sellaisia, että syyttäjä ei voi nostaa niistä syytettä, ellei asianomistaja vaadi rangaistusta eli esitä syyttämispyyntöä. Asianomistajarikoksia ovat esimerkiksi kunnianloukkaus, näpistys ja lievä petos.

Jotta rikosasia voidaan ottaa käsittelyyn, siitä pitää tehdä rikosilmoitus. Saat poliisin sivuilta lisätietoa rikosilmoituksen tekemisestä, sen käsittelystä ja siitä, mitä tapahtuu rikosilmoituksen jälkeen.

Oikeudellinen apu rikoksen uhrille

Jos olet rikoksen uhri, sinulla on oikeus käyttää oikeudellista avustajaa kaikissa rikosasian käsittelyvaiheissa: rikosilmoituksen tekemisessä, kuulustelussa ja oikeudenkäynnissä. Avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Lue lisää oikeudellisesta avusta rikoksen uhrille oikeuspalveluviraston sivulta.

Rikoksen uhri syyteharkinnan aikana

Syyteharkinnan keskimääräinen kesto on 2–3 kuukautta. Jokainen tapaus on kuitenkin erilainen. Jotkut yksinkertaiset rikosasiat syyttäjä saattaa ratkaista hyvin nopeasti ja toiset vievät paljon enemmän aikaa.

Rikoksen asianomistaja ei saa erillistä ilmoitusta siitä, kun syyttäjä on ottanut hänen asiansa käsittelyyn.

Jos syyttäjä päättää, ettei hän nosta syytettä, hän lähettää sinulle tiedoksi syyttämättäjättämispäätöksen. Tämän jälkeen sinulla on oikeus nostaa asiassa itse syyte.

Jos syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen, asian käsittely jatkuu käräjäoikeudessa.

Rikoksen uhri syyteharkinnan jälkeen

Siinä vaiheessa, kun asia on siirtynyt käräjäoikeuteen, kaikki asiaan liittyvä tiedottaminen kuuluu heille. Jos sinulla on kysymyksiä oikeudenkäyntiin liittyen, voit olla yhteydessä käräjäoikeuteen.

Voit myös lukea tuomioistuinlaitoksen sivuilta, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu ja missä järjestyksessä.

Asianomistajan korvausvaatimusten ajaminen

Jos asianomistaja pyytää, syyttäjä voi esittää hänen puolestaan vahingonkorvausvaatimuksen vastaajalle eli syytetylle. Syyttäjä ei kuitenkaan aja korvausvaatimusta, jos se on ilmeisen perusteeton tai jos sen esittämisestä aiheutuisi olennaista haittaa syytteen ajamiselle. 

Jos syyttäjä kieltäytyy korvausvaatimuksen esittämisestä, voi asianomistaja ajaa vaatimuksensa tuomioistuimessa rikosasian käsittelyn yhteydessä itse tai antaa sen valitsemansa oikeudenkäyntiasiamiehen, esimerkiksi asianajajan, tehtäväksi.

Asianomistaja voi myös itse nostaa syytteen

Asianomistajalla on niin sanottu toissijainen syyteoikeus.  

Se tarkoittaa, että tilanteessa, jossa syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta, tai esitutkintaviranomainen tai syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai, että esitutkinta keskeytetään tai lopetetaan, asianomistajalla on oikeus nostaa itse syyte rikoksesta ja viedä asia tuomioistuimen käsiteltäväksi.  

Tällöin asianomistaja ajaa asiaa omalla vastuullaan eli ottaa riskin, että hävitessään, hän joutuu itse maksamaan oikeudenkäyntikulut.

Tukea rikoksen uhrille