Asianosaisena rikosprosessissa
Rikosasian osapuolia kutsutaan asianosaisiksi.
- Rikoksen uhriksi joutunutta henkilöä kutsutaan rikosasian asianomistajaksi.
- Rikoksesta epäiltyä henkilöä kutsutaan esitutkinnassa epäillyksi ja oikeudenkäynnissä syytetyksi tai vastaajaksi.
- Lisäksi oikeudenkäynnissä syyttäjä on yksi asianosaisista.
Yhdessä rikosasiassa voi olla useita uhreja ja epäiltyjä. He ovat kaikki asianosaisia.
Todistaja sen sijaan ei ole rikosasian asianosainen; oikeudenkäynnissä hän saa olla läsnä vain oman todistajanlausuntonsa antamisen ajan.
Voit lukea lisää kunkin rikosasiaan liittyvän henkilön roolista niitä käsittelevältä sivulta:
Rikosasian käsittelyssä on seuraavat vaiheet
Esitutkinta – Syyteharkinta – Tuomioistuinkäsittely – Rangaistuksen täytäntöönpano
Rikoksen käsittely alkaa esitutkinnasta. Useimmiten esitutkinnan eli rikoksen tutkimisen tekee poliisi, mutta Suomessa myös Tulli, Rajavartiolaitos ja Puolustusvoimat ovat esitutkintaviranomaisia eli myös he voivat tutkia rikoksia.
Kaikki rikosasiat eivät käy koko prosessia läpi. Esitutkinnan aikana saatetaan todeta, että rikosta ei ole tapahtunut. Tai syyttäjä saattaa syyteharkinnan aikana huomata, että hänellä ei ole riittävästi todisteita siitä, että epäilty on syyllinen. Syyttäjällä on myös muita vaihtoehtoja päättää syyteharkinta viemättä asiaa tuomioistuimeen. Silloin hän tekee syyttämättäjättämispäätöksen, ja jos kukaan asianosaisista ei valita päätöksestä, asian käsittely päättyy.
Voit lukea rikosasian käsittelystä lisää sitä käsittelevältä sivulta.
Syyteneuvottelu
Osa rikosasioista voidaan ratkaista syyteneuvottelussa.
Syyteneuvottelu tarkoittaa, että syyttäjä ja rikoksesta epäilty/ vastaaja sopivat rikosasian viemisestä tunnustamisoikeudenkäyntiin. Järjestelyn pitää sopia myös asianomistajalle eli rikoksen uhrille.
Syyteneuvottelussa vastaaja tunnustaa teon, ja vastineeksi syyttäjä sitoutuu vaatimaan rangaistusta alennetulta asteikolta. Asianomistaja saa esittää korvausvaatimuksensa normaalisti tunnustamisoikeudenkäynnissä.
Syyteneuvottelu on mahdollista vain tietyissä lain määrittämissä tilanteissa. Näitä ovat yleensä rikokset, joiden enimmäisrangaistus on enintään kuusi vuotta vankeutta. Tiettyjä rikoksia (esim. jotkin seksuaalirikokset sekä henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset) ei voi käsitellä syyteneuvottelussa.
Syyteneuvottelun avulla asia saadaan käsiteltyä huomattavasti nopeammin kuin normaalissa rikosprosessissa, koska tunnustus vähentää laajan todistelun tarvetta ja lyhentää oikeudenkäynnin kestoa.