VKS:2026:3 Syyttäjän käyttämä yleistiedoksianto

Sivun sisältö

YLEINEN OHJE VKS:2026:3
Dnro SY/1866/2026
Annettu 1.7.2026
Voimassa 7.7.2026 – toistaiseksi

1 Syyttäjän käyttämä yleistiedoksianto

Tämä ohje koskee syyttäjän menettelyä tilanteissa, joissa rikoksella on hyvin suuri määrä asianomistajia ja tiedoksianto toimitetaan yleistiedoksiantona. Ohjeessa käsitellään syyttäjän kannalta kahta käyttötarkoitusta: syyttämättäjättämispäätöksen tiedoksiantoa sekä ilmoitusta siitä, ettei syyttäjä ota ajaakseen asianomistajien yksityisoikeudellisia vaatimuksia.

2 Sääntelyn tarkoitus

Asianomistajalle on ilmoitettava syyttämättä jättämisestä riittävän ajoissa, jotta hän voi käyttää omia oikeussuojakeinojaan, kuten toissijaista syyteoikeuttaan (laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa (ROL) 1 luku 9 § 1 momentti).

Syyttäjällä on velvollisuus ajaa asianomistajan rikokseen perustuvaa, yksityisoikeudellista vaatimusta silloin, kun asianomistaja sitä pyytää ja vaatimus voidaan ottaa ajettavaksi ilman olennaista haittaa, eikä vaatimus ole ilmeisen perusteeton. Syyttäjä voi tehdä tämän arvion jo esitutkinnan aikana. Jos syyttäjä ei ota vaatimusta ajaakseen, siitä on ilmoitettava asianomistajalle, jotta hän voi arvioida, haluaako hän ajaa mahdollista vaatimustaan itse (ROL 3 luku 9 § 1).

Jos rikoksella on hyvin suuri määrä asianomistajia, tiedoksiannon voi edellä mainituissa lainkohdissa olevien viittausten perusteella toimittaa yleistiedoksiantona noudattaen, mitä hallintolain 62 §:ssä säädetään. Menettelyn tarkoituksena on mahdollistaa tehokas tiedoksianto laajoissa rikosasioissa, joissa yksilöllinen tiedoksianto ei ole tarkoituksenmukaista.

Sääntely liittyy kokonaisuuteen, jossa syyttäjä voi ratkaista jo esitutkinnassa korvausvaatimusten ajamatta jättämisen, ja jossa samaa rikoskokonaisuutta koskevat ilmoitukset voidaan käsitellä yhdellä rikosilmoituksella, mikä mahdollistaa myös yhden yleistiedoksiannon käyttämisen.

Esimerkiksi tietomurtoasiassa, jossa on hyvin suuri määrä asianomistajia, syyttäjä voi tehdä yhden ratkaisun korvausvaatimusten ajamatta jättämisestä ja antaa sen tiedoksi yhdellä yleistiedoksiannolla.
Korvausvaatimuksen ajamatta jättämistä koskevaan ilmoitukseen sovelletaan ROL 3:9.1 §:n viittaussäännöksen perusteella ROL 1:9.1 §:ää, joka sisältää myös oikeudenkäymiskaaren (OK) 11 luvun mukaiset tiedoksiantotavat. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että myös vaikeasti tavoitettavien asianomistajien osalta korvausvaatimuksen ajamatta jättämistä koskeviin ilmoituksiin voidaan käyttää esimerkiksi sijaistiedoksiantoa (OK 11:7 §) tai kuuluttamista (OK 11:9 §).

3 Soveltamisala ja edellytykset

Hallituksen esityksessä (HE 188/2025 vp) todetaan, että yleistiedoksiannon soveltamisala on tarkoituksella pidetty suhteellisen suppeana ja poikkeuksellisena rikosprosessiin liittyvien oikeusturvanäkökohtien suuren painoarvon vuoksi. Yleistiedoksiantoa ei voi käyttää esimerkiksi esitutkinnan rajoittamispäätöksestä ilmoittamiseen.

Tässä ohjeessa käsitellään seuraavia tilanteita:

Yleistiedoksianto tulee kyseeseen erityisesti laajoissa rikosasioissa, joissa asianomistajia on useita satoja tai tuhansia. Hallituksen esityksen mukaan 30 asianomistajaa ei ole riittävä määrä, mutta ainakin 200:aa asianomistajaa voidaan pitää hyvin suurena määränä. Arviointi on kuitenkin aina tapauskohtaista, mutta yleensä yli 100 asianomistajaa on riittävä määrä yleistiedoksiannon käyttöön.

Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon asianomistajien määrän lisäksi käytettävissä olevat muut tiedoksiantotavat, rikoksen laatu, asianomistajille aiheutuneet vahingot ja rikosasian saama julkisuus. Ratkaisevaa ei kuitenkaan ole asianomistajien tavoitettavuus sinänsä, vaan ensisijaisesti asianomistajien määrä.

4 Menettelyn valmistelu

Esitutkintalain 11 luvun 7 §:n mukaan oikeus antaa esitutkintaa koskevia tietoja julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehillään sekä heidän määräämällään muulla virkamiehellä. Syyttäjällä on oikeus tietojen antamiseen esitutkinnan päätyttyä ja asian siirryttyä syyteharkintaan. Jos asia on vielä esitutkintavaiheessa, syyttäjä sopii yleistiedoksiannon käyttämisestä tutkinnanjohtajan kanssa. Esitutkintayhteistyöhön velvollisena ja pidättämiseen oikeutettuna virkamiehenä syyttäjällä on kuitenkin myös esitutkinnan aikana oikeus saada esitutkintaa koskevia tietoja sekä päättää niiden antamisesta harkintansa mukaan salassapitosäännöksiä noudattaen ja yhteistyössä tutkinnanjohtajan kanssa.

Valtakunnansyyttäjän toimiston viestintätiimi käsittelee keskitetysti Syyttäjälaitoksen yleistiedoksiannot. Jos syyttäjä katsoo, että asiassa on käytettävä yleistiedoksiantoa, hänen on oltava sähköpostitse yhteydessä viestintätiimiin osoitteeseen viestinta.syyttaja(at)oikeus.fi. Syyttäjä laatii asiakirjat tämän ohjeen liitteinä olevia mallipohjia hyödyntäen ja viimeistelee ne viestintätiimin ohjeiden mukaisesti.

Syyttäjän on jo esitutkinnan tai syyteharkinnan aikana arvioitava, milloin Rikosuhripäivystyksen (RIKU) osallistuminen on tarkoituksenmukaista tilanteessa, jossa rikoksella on hyvin suuri määrä asianomistajia. Erityisesti laajoissa asioissa syyttäjän on suositeltavaa olla hyvissä ajoin ennen yleistiedoksiannon toteuttamista yhteydessä Rikosuhripäivystyksen keskustoimistoon (keskustoimisto(at)riku.fi). Näin Rikosuhripäivystys voi varautua mahdollisiin yhteydenottoihin ja tiedottaa asiasta. Syyttäjän tulee yleistiedoksiannossa tarvittaessa viitata maksuttomiin Rikosuhripäivystyksen palveluihin (riku.fi ja puhelin 116 006), mikä voi helpottaa esimerkiksi yleistiedoksiannosta aiheutuviin kyselyihin vastaamista.

5 Tiedoksi annettavat asiakirjat

Yleistiedoksiannon kohteena olevat asiakirjat ovat

Syyttäjän ei ole tarpeen tehdä erillistä päätöstä korvausvaatimusten ajamatta jättämisestä. Ilmoituksessa on kuitenkin esitettävä lyhyt ja ymmärrettävä perustelu sille, miksi syyttäjä ei ota vaatimuksia ajettavakseen.

Syyttämättäjättämispäätöksen osalta ilmoituksesta on käytävä lyhyesti ilmi ratkaisun peruste.

6 Yleistiedoksiannon toteuttaminen

Julkaiseminen

Hallintolain 62 §:n mukaisesti asiakirja pidetään määrätyn ajan vastaanottajien nähtävillä viranomaisessa. Asiakirjan nähtäville asettamisesta ilmoitetaan ensisijaisesti yleisessä tietoverkossa viranomaisen verkkosivuilla (www.syyttajalaitos.fi). Asiakirjan nähtävillä pitäminen tarkoittaa, että vastaanottajalle varataan tilaisuus tutustua tiedoksi annettavaan asiakirjaan viranomaisessa. Kyse ei siten ole asiakirjan asettamisesta julkisesti nähtäville, vaan tiedoksiannon vastaanottajan on erikseen pyydettävä asiakirjoja nähtäväkseen.

Tarvittaessa ilmoitus on julkaistava myös sanomalehdessä, josta asianosaisten voidaan olettaa parhaiten saavan tiedon. Syyttäjä voi lehti-ilmoituksen sijaan tai lisäksi julkaista myös tiedotteen. Laajempi ilmoittamistarve voisi johtua esimerkiksi siitä, ettei tiedoksiannon vastaanottajalla arvioida olevan edellytyksiä tutustua asiaan verkkosivuilla.
Jos ilmoitusta ei voida julkaista viranomaisen verkkosivuilla esimerkiksi tietoliikennehäiriön vuoksi, ilmoitus tulee julkaista myös virallisessa lehdessä.

a) Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksesta on käytävä ilmi

Jos ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä, ilmoitukseen on lisättävä tieto, että tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä virallisessa lehdessä julkaisemisesta.

b) Täydentävä tiedottaminen

Asianomistajille voidaan yleistiedoksiannon lisäksi lähettää täydentävä ilmoitus esimerkiksi sähköisesti, jos asianomistajien yhteystiedot ovat tiedossa. Täydentävä tiedottaminen ei kuitenkaan korvaa varsinaista yleistiedoksiantoa.

7 Tietosuoja ja salassapito

Julkaistavien tietojen tulee olla yleisluonteisia ja huolellisesti muotoiltuja. Ilmoituksessa ei saa julkaista tarpeettomia henkilötietoja eikä salassa pidettäviä tietoja. Tiedoksiannon sisällössä on huolehdittava siitä, että asianomaiset voivat arvioida ilmoituksen merkitystä omalta kannaltaan ilman, että salassapito vaarantuu.

Syyttäjän on tämän lisäksi huolehdittava, että itse tiedoksi annettavat asiakirjat, esimerkiksi salassa pidettäviä tietoja sisältävät syyttämättäjättämispäätökset, on laadittu siten, että niihin liittyvät yhteydenotot voidaan käsitellä nopeasti ja mahdollisimman vähällä työmäärällä. Yleistiedoksiannossa voi syntyä tilanne, jossa joukko entuudestaan tuntemattomia rikoksen uhreja ilmoittaa olevansa asianomistajia. Jotta tällaiset tiedustelut eivät ohjautuisi toistuvasti syyttäjille, syyttämättäjättämispäätökset tulee laatia niin, että ne voidaan tarvittaessa helposti antaa nähtäväksi tai lähettää pyynnöstä esimerkiksi Suomi.fi-viestipalvelun kautta. Päätöksestä laaditun julkisen version voi tiedustelun perusteella aina luovuttaa.

Jos syyttämättäjättämispäätöstä ei voi laatia kokonaan julkiseksi, syyttäjän on tarvittaessa annettava kansliahenkilökunnalle ennakolta ohjeet ja vastaukset niihin kysymyksiin, joita asianomistajiksi esittäytyvät henkilöt todennäköisesti esittävät. Lisäksi syyttäjän tulee laatia tapauskohtaiset kontrollikysymykset, joiden avulla kanslia voi arvioida yhteydenottajan mahdollista asianomistaja-asemaa ja sitä, onko henkilöllä oikeus saada myös päätöksen ei-julkinen versio.

Jos kanslia ei vastausten perusteella voi riittävällä varmuudella todeta yhteydenottajan asianomistaja-asemaa, asia on siirrettävä syyttäjän arvioitavaksi. Asianomistaja-aseman toteamiselle asetettava kynnys ei kuitenkaan voi olla kovin korkea, minkä vuoksi päätösten laatimiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota jo etukäteen.

Syyttäjän tulee harkita, onko syyttämättäjättämispäätöksen julkisesta versiosta tarkoituksenmukaista laatia henkilötietojen osalta anonymisoitu versio ja liittää se yleistiedoksiantoon linkkinä. Harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun ohella se, vähentäisikö menettely mahdollisten asianomistajien yhteydenottojen määrää. Syyttämättäjättämispäätöksen julkista versiota ei tule sellaisenaan linkittää Syyttäjälaitoksen verkkosivuille.

Ari-Pekka Koivisto
valtakunnansyyttäjä

Jenni Korvenmaa
syyttäjäylitarkastaja