Johtava aluesyyttäjä Leena Hurmala-Kanerva rakentaa yhteistä toimintakulttuuria

Leena Hurmala-Kanerva työskentelee johtavana aluesyyttäjänä Länsi-Suomen syyttäjäalueella. Hän on toiminut erilaisissa syyttäjän tehtävissä vuodesta 1998 ja esihenkilönä jo lähes 20 vuotta.

Hurmala-Kanervan mielestä hyvä päällikkö osaa hahmottaa kokonaisuuksia ja organisoida.

– Lisäksi päälliköllä pitää olla halua auttaa, palvella ja ymmärtää ihmisiä. On tärkeää osata kuunnella ja muuttaa mielipiteitään, jos se on tarpeen, hän toteaa.

Hyvä esihenkilö tukee ja ohjaa inhimillisin keinoin

Ennen Länsi-Suomen syyttäjäalueelle siirtymistä, Hurmala-Kanerva johti pinta-alaltaan Suomen laajinta syyttäjäaluetta Pohjois-Suomessa. Kun hän aloitti pohjoisessa, syyttäjien työtilanne oli erittäin ruuhkautunut ja työtyytyväisyyskyselyiden tulokset huonoja. Henkilöstö oli hyvin kuormittunutta. Hurmala-Kanerva tarttui filosofiansa mukaisella palveluotteella toimeen ja johti alueen muutokseen. Työkuorma väheni ja työntekijät alkoivat voida hyvin.

– Hyvän esihenkilötyö tukee henkilöstöä ja he jaksavat tehdä parhaansa. Apulaispäälliköt eli lähiesihenkilöt ovat tärkeimmässä roolissa siinä, että työntekijät jaksavat. Minun tehtäväni on tukea apulaispäälliköitteni työtä ja ohjata heitä suorittamisen johtamisessa inhimillisin keinoin.

Samaa johtamisen periaatetta Hurmala-Kanerva on noudattanut myös nykyisessä työssään Länsi-Suomen syyttäjäalueella. Lähtötilanne Länsi-Suomessa on toisaalta ollut erilainen. Alue tekee hyvää tulosta ja siellä on vähemmän rästejä kuin Pohjois-Suomessa.

– Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö toimintaa voisi kehittää edelleen. Vaikka tulokset olisivat hyviä, kehittämisen pitää olla jatkuvaa.

Yksi hänen tärkeimmistä tavoitteistaan on vahvistaa yhteistä toimintakulttuuria koko Syyttäjälaitoksessa.

Ajatus on, ettei asioita nähdä vain yksittäisen toimipisteen tai alueen tehtävinä, vaan koko Syyttäjälaitoksen yhteisinä. Pyrkimykseni on, että apua saisi tarvittaessa miltä tahansa syyttäjäalueelta.

Parasta työssä on palveleminen ja keskusteleminen

Syyttäjäaluetta johtavan päällikön tehtäväkenttä on kirjava. Siihen kuuluu mm. hallinnollisten asioiden ratkaisemista, virkanimitysasioita, taloussuunnittelua, toimintaohjeiden antamista, alueen ohjausryhmän ja yhteistoimintatoimikunnan vetämistä sekä laajaa sidosryhmäyhteistyötä esitutkintaviranomaisten ja tuomioistuinten kanssa. Lisäksi Hurmala-Kanerva on ollut jo vuosia aktiivisesti kehittämässä rikosasioiden nopeaa käsittelyä (NOTO) ja syyttäjänsihteeritoimintoja.

– Työpäivät ovat erittäin vaihtelevia. Niihin kuuluu palavereja, keskusteluja ja kirjoittamistyötä. Olen ollut myös aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja tukemassa tietojärjestelmä AIPA:n käyttöönottoa ja kehittämistä valtakunnallisesti ja alueellamme. AIPA-työ on myös auttanut pysymään kosketuksissa syyttäjien arkityöhön.

Hurmala-Kanerva kiertää aktiivisesti alueensa toimipaikoissa ja pyrkii siihen, että puhuisi henkilökohtaisesti kaikkien kanssa.

Kaikki pikkuasiat eivät välttämättä minulle kuuluu, mutta haluan tuntea ihmiset ja tehdä selväksi, että minua voi lähestyä hyvin matalalla kynnyksellä. En halua kadota norsunluutorniin.

Päällikkö joutuu väistämättä myös selvittämään ristiriitoja ja ottamaan esille vaikeita asioita, jolloin vaaditaan jämäkkyyttä ja rohkeutta.  

– Itse menen yleensä viivyttelemättä myös haasteellisia tilanteita kohti. Minulle on tärkeää löytää ratkaisu nopeasti, jotta ongelma ei muutu entistä vaikeammaksi.

Syyttäjän työstä haaveilevaa juristia Hurmala-Kanerva kannustaa hakemaan rohkeasti syyttäjäksi. Työ on erittäin merkityksellistä, sillä siinä autetaan asianomistajia ja toteutetaan rikosvastuuta.

– Syyttäjän työ on äärimmäisen mielenkiintoista ja monipuolista. Tässä työssä saa olla osana rikosketjua koko laajuudessaan. Syyttäjän työn kautta voi myös edetä hyvin erilaisiin tehtäviin – myös johtotehtäviin.  Kannustankin nuorempia kollegoitani pohtimaan, olisiko johtaminen jossain vaiheessa osa omaa työnkuvaa.